tiistai 6. elokuuta 2013

22.7.2013 - Saapuminen residenssiin

Italiassa, Barin lentokentällä:

- Monelta se linja-auto lähti sinne Materaan?
- Neljän tunnin päästä.
- Paljonko se taksikyyti maksokaan?
- Kysytään.

- 100 euroa yhteensä, 25 euroa per henkilö. Mitä tehdään?
- Mennään sillä ku ei olla nukuttu sunnuntaiaamun jälkeen ja nyt on jo maanantai ja kellokin puolenpäivän.
- Joo mennään taksilla.


Ja taksissa:

- Näeks, tuo kuski nukkuu?
- Mitä?
- Sillä on silmät kiinni. Kato nyt.
- Enkä kato. En hitto kato. Lauletaan tai jotain.
- Kato, taas pistää silmät kiinni.
- Ei hitto, kuinka pitkästi vielä on matkaa? 41 kilometriä. Ja nyt noita rekkojakin tulee oikeasti vastaan. Ei prkl. Tää kyllä tuntuu. Jos tästä selviän, niin en koko kolmen viikon aikana valita mistään. Suostun kaikkeen. En hitto ikinä valita.
- Miten se pidetään hereillä?
- Se on valvonut enemmän ku me. Kato, menee tuonne!
- Hei, Materan kyltti meni ohi!
- Huomasi. Kääntyy takas. Pakko metelöidä tai jotain, että se pysyy hereillä. 


Perillä Materassa:

- Sanon että menee nukkumaan heti. Kato sieltä sanakirjasta. Mitä on väsynyt? Eiku sanon, että ajaa varovasti.
- Saateri, olipa pelottavin matka ikinä.


Kaisa Halmkrona

kirjailija-runoilija 
vapaarunoilija.blogspot.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti