perjantai 30. elokuuta 2013

"Syksyinen" tervehdys Materasta


T-paidat liimautuivat selkään ja Garmin sekä iPad luiskahtelivat hikisissä kätösissä, kun raahasimme matkalaukkujamme edes ja taas, ylös ja alas Sassin kivisenkuumilla kujilla. Sadan metrin päähän residenssistä oli helppo löytää, mutta hyvistä ohjeista ja huipputeknologiasta huolimatta meni se perinteinen tunteroinen, ennen kuin oikea ovi löytyi.

Löytyipä kuitenkin, eikä palatsi pettänyt odotuksiamme. Näiltä sivuilta löytyy jo niin paljon kuvia ja kuvauksia, että tyydymme yhtymään edeltäjiemme mielipiteisiin tästä huikeasta paikasta.

Taloksi asetuttuamme löysimme pian toimivan päivärytmin. Aamu- tai iltalenkki tuolloin tällöin, aamupala, tori- ja kauppareissu, lounas, siesta, kahvit, iltakävely, illallinen, lueskelua, tv:n katselua netissä – siinä jonkinlainen pääteema, jota voi hieman varioida tilanteen mukaan. Kaupungissa tapahtuu koko ajan. Tarjolla on pienimuotoisia konsertteja ynnä muita kulttuuritapahtumia joita on mielenkiintoista seurata – kielimuurista huolimatta.

Aika kuluu täällä mukavan stressittömästi ja jotenkin laiskantehokkaasti. Perustin tulopäivää seuranneena aamuna sävellyspajani kellarikerroksen viileyteen, ja pujahdan sinne aamu- ja iltapäivisin työskentelemään yhteensä noin kuudeksi tunniksi vuorokaudessa. Parhaillaan työn alla on laajahko orkesteriteos. Kun saan sen sopivaan vaiheeseen, tarkoituksenani on säveltää muutama pienempi karaktäärikappale  pianolle ja soolosoittimelle ja/tai paneutua kaveriporukkani poppisprojektiin – muu yhtye työstää biisejä Oulussa ja minä osallistun täältä käsin...

Asiasta toiseen: saapuessamme residenssiin 13.8. havaitsimme pian, että kellarissa asustelee kissa. Parin päivän jälkeen kävi ilmeiseksi että se oli a) villi ja b) loukussa residenssin salin takahuoneessa. Jostain avoimesta ikkunasta sisään hypättyään se ei ollut onnistunut pääsemään ulos, ja tilanne alkoi jo olla aika paha. Aina avulias Alberto löysi avaimen, jolla yksi alakerroksen ovista saatiin auki, ja tovin kuluttua riutunut mutta kiitollinen katti livahti vapauteen.

Mitä tästä opimme: tiettyjen ikkunoiden kanssa pitänee olla tarkkana, jotta moinen ei toistuisi.

Kaksi viikkoa Materassa on tätä kirjoitellessa takana ja noin neljä vielä edessäpäin. Residenssijaksomme päättyy syyskuun 22. päivänä. Saattaa hyvinkin käydä niin, että jäämme näille seuduille asustelemaan loppusyksyksikin, jos löydämme sopivan edullisen vuokra-asunnon. Olemme kumpikin vuorotteluvapaalla, joten miksikäs ei?

Jo tässä vaiheessa lämpimät kiitokset taidetoimikunnalle! On ollut inspiroivaa asustella Materan vanhan kaupungin sydämessä, lähellä kaikkea ja kuitenkin omassa rauhassa. Moni edellinenkin vieras on saanut täällä uutta polttoainetta taiteelliseen työskentelyynsä. Liitymme kiitollisina tähän joukkoon.


29.8.2013 Seppo Torvikoski

1 kommentti: